Ensimmäinen julkinen esittely oli viikko sitten ja sinne ilmaantui kuuden perheen voimin kiinnostuneita. Muutamia kysymyksiä oli herännyt jälkikäteen ja tietoa välitetty eteenpäin... Ja nyt vain odotellaan...
Pidetääs peukkuja, että sopiva ostaja ja sopiva ostotarjous vielä piakkoin käsiimme ilmaantuu!
Huomaa, että asia on alkanut pyörimään mielessä paljon - nämä talokaupat, muutto ja remontti. Yöunille meno on venähtänyt reilusti ja sellainen pieni jännitystutina on havaittavissa. Pähkäilen muun muassa sitä, kuinkahan kauan tämä talokauppa vie aikaa? Mihin hintaan saamme talon myytyä? Minkä verran meille jää remonttirahaa? Tarvitsemmeko remonttilainaa? Riittääkö rahat? Mistä remontin aloitamme? Pähkäilen tapetteja, maaleja... Kenet palkkaamme urakkaan? Mitenhän se lämmitysjärjestelmän muutos kannattaisi oikeasti toteuttaa? Miten huoneet sisustan? Mikä huonekalu menee minnekin... Mitenhän pojan eskaripaikka? Olemmekohan jo syksyllä muuttaneet? Jossittelen, ehkäilen... Unelmoin, uskon, toivon...
Olen kropalla reagoija eli heti jos jotain erityistä on ilmassa, alan oirehtia. Olen kroonisesti suolistosairas, ja kipu on alkanut jälleen ilmoitella itsestään hieman entistä kovemmin... Onneksi ei muuta, kipua vakavampaa. Ja onneksi osaan jo kuunnella itseäni ja kehoni viestejä tarkoin, jotta pystyn tekemään tarvittavia muutoksia ajoissa hyvinvointini eteen. Eli NYT stressille stoppi!
Toivotaan, että oireiluni pian lakkaa ja kaikki kipuilu on laitettavissa vain tämän muutosprosessin alun epämääräisyyden piikkiin. Olen suunnitelmallinen ja ennakoiva tyyppi, ja haluaisin niiiin jo tietää mitä tapahtuu ja milloin. Nyt en tiedä. Krääääh!
Koitan silti pitää itseni kärsivällisenä ja odottaa maltilla, mitä tuleman pitää. Tehostettu huomio nyt rentoutuskeinoille stressin karkoittamiseksi sekä riittäville yöunille. Kyllä se tästä...
Huomasin, että hyvä keino fiilistellä rennosti uutta ja tulevaa on mielikuvamatkailla ajatuksissa siihen hetkeen kun olemme muuttaneet ja isoimmat rempat on tehtynä. Ratkean ehkä onnesta!!!
Tässä muuten näytille nyt myynnissä oleva kotimme:
Tässä esimakua puolestaan tulevasta kodistamme. Saanko esitellä, lapsuudenkotini, Hietala:
.jpg)
Maalla on hyvä kasvaa ja varttua. Jossain vaiheessa aikuisuuden kynnyksellä en sitä ymmärtänyt, mutta nyt sen varttuneempana oivaltaa ja omaa maalaisuuttaan osaa todella arvostaa. Nyt haluan tarjota mieheni kanssa lapsillemme samaa hyvää: rauhaisaa ja inspiroivaa maalaismiljöötä sekä puhtaan luonnon läheisyyttä.
Kiitollisena juuristaan,
:) Niina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos ajatuksestasi!